Suositun videopelin musiikilla voi olla peräti miljoonia kuulijoita ympäri koko maailman. Vaikka alalla on suuri potentiaali, on pelimusiikki siitä huolimatta varsin kehittymätön omana alanaan. Suomen tunnetuin pelimusiikin säveltäjä Ari Pulkkinen uskoo kuitenkin, että pelimusiikin suuren suosion ajat ovat vielä edessäpäin.
Kaikkien aikojen ensimmäisen äänitehosteita sisältävän videopelin juuret ulottuvat 70-luvulle. Tällöin julkaistiin suosittu Atarin Pong-peli. Pikakelaus muutama kymmenen vuotta eteenpäin ja emme edes osaa kuvitella sellaista video- tai mobiilipeliä, jossa ei olisi äänitehosteita tai musiikkia. Äänien merkitys peleissä on jo niin suuri, että peleissä käytetään yhä useammin saman teknisen laadun omaavaa musiikkia kuin mitä kaupallinen musiikki on. Silloin tällöin brändätyissä peleissä käytetään myös olemassa olevaa kaupallista musiikkia. Näitä esimerkkejä löytyy runsaasti niin videopelien kuin netin kasinosivustojen pelivalikoimia koristavien kolikkopelienkin seasta. Esimerkiksi nettikasinopelien valmistajat NetEnt ja Microgaming ovat tuoneet markkinoille lukuisia brändättyjä kolikkopelejä, joiden taustalla soivat maailmankuulujen rokkibändien hittibiisit. Tällaisia pelejä ovat muun muassa Led Zeppelin, Guns ’n Roses, KISS, Megadeath, Motörhead ja Jimi Hendrix -kolikkopelit.
Kansainvälisen suosion myötä myös suomalainen pelimusiikki on melko hyvässä nousussa. Edellä mainittu Ari Pulkkinen tunnetaan Suomen menestyksekkäimpänä pelisäveltäjänä. Hänen tuotantoaan kuullaan monissa myös kansainvälisestä menestyksestä nauttivassa pelissä, kuten esimerkiksi Angry Birds -videopelissä. Angry Birds on huippusuosittu suomalaista syntyperää oleva pelisarja, jonka takana on kotimainen pelialan yritys Rovio. Angry Birdsin suosio maailmanlaajuisesti on ollut niin suurta, että siitä tuotetaan tänä päivänä runsaasti myös erilaisia oheistuotteita, kuten esimerkiksi makeisia, virvoitusjuomia, leluja ja huvipuistolaitteita. Angry Birds -pelisarja ei suinkaan ole ainoa, jonka äänimaailma on Pulkkisen kädenjälkeä, vaan hänen tuotantoaan kuulee myös sellaisissa peleissä kuten Trine, Trine 2, Resogun, Starfight VI postinvartijoita ja Outland. Pianistinakin tunnettu Pulkkinen on tuottanut pelimusiikkia jo vuodesta 1999 lähtien ja hän valittiin muun muassa 2011 vuoden suomalaiseksi pelinkehittäjäksi. Miehen ensimmäinen sävellys syntyi hänen ollessa vasta 12-vuotias.
Oli kyse videopeleistä tai kasinopeleistä, suuren suosion saavuttavilla peleillä usein miljoonapäinen kuulijakunta. Vaikka pelimusiikki ei omana alana ole vielä järin arvossa ja enemmistö käsittää pelimusiikkin yhä edelleen pelkkänä taustamusiikkina, on tähän takuulla tulossa muutos lähitulevaisuudessa. Pulkkinen on hieno esimerkki sellaisesta pelimusiikin ammattilaisesta, jonka tuotantoa voi hyvällä mielellä kuunnella myös pelaamisen ulkopuolella.
Suomesta on tullut myös Euroopan ensimmäinen pelimusiikkiorkesteri, Game Music Collective. Yhtyeen riveissä nähdään jopa 20 kansainvälistä uraa luovaa huippuluokan muusikkoa, joita yhdistää suuri intohimo pelimuusiikkia kohtaan. Yhtye teki pelimusiikin historiaa esiintymällä ensikonsertissaan Finlandia-talolla, tuoden täten pelimusiikin ihmeellisen maailman myös suuren kansan eteen. Tällä hetkellä Game Music Collective toimii yhteistyössä suomalaisten peliyhtiöiden Veikkauksen ja Rovion kanssa ja järjestää koko Suomen kiertueita.
Pelien äänimaailmaan kiinnitetään yhä enemmän huomiota
Mitä enemmän videopelit, konsolipelit ja kasinopelit kehittyvät laadultaan ja tekniikoiltaan, sitä enemmän pelaajat kiinnittävät huomiota myös pelien tarjoamaan äänimaailmaan. Enemmistöllä pelaajista on käytössään pelaamiseen tarkoitettu erikoisnäyttö ja kuulokkeet, ja yhä useammin pelikokemusta parannetaan kotiteatterijärjestelmän avulla. Mobiilipelien äänimaailma on vielä hieman köyhempää, mutta tässäkin tullaan takuulla näkemään muutosta lähivuosien aikana. Uusi teknologia tulee mahdollistamaan sen, että myös mobiilipelien audiosuunnittelu saadaan nostettua samalle tasolle kuin mitä se on video- ja konsolipeleissä.
Vaikka pelimusiikilla ei vielä tänä päivänä ole kovin vankkaa sijaa esimerkiksi kaupalliseen musiikkiin verrattuna ja sitä kohdellaan edelleen hieman välinpitämättömästi, tulee asenne mitä luultavimmin muuttumaan niin kauan kuin markkinoilla nähdään sellaisia lahjakkaita pelimusiikkiin erikoistuneita säveltäjiä kuin Pulkkinen ja Game Music Collective. Pelien musiikki jää usein pahasti muun tuotteistuksen varjoon — peleihin liittyen löytyy vaikka mitä videoista ja fanituotteista aina pehmoleluihin asti, mutta pelien musiikkia on edelleen vaikea tai jopa mahdoton löytää. Kun yhä useampi pelaaja haluaa kuulla fanittamansa pelissä kuuluvaa musiikkia myös radiossa tai yökerhossa, on vain ajan kysymys, milloin pelimusiikki saatetaan suuremman yleisön eteen.