Venäjä on valtavan kokoinen, monenlaisia kulttuureita sisälleen kietova maa. Alue koostuu monista etnisistä vähemmistöistä sekä entisen Neuvostoliiton että vanhan ja nykyisen Venäjän alueilta. Venäläisen musiikin historia on pitkä, ja siihen liittyy niin rituaalisia kansanlauluja kuin ortodoksisen kirkon pyhää musiikkia. Esimerkiksi Rusi on keskiajalta lähtöisin olevaa musiikkia, joita soitettiin vanhoilla gusli- ja gudok –soittimilla. Arkeologit ovat löytäneet näitä jopa 1200 vuotta vanhoja soittimia Novgorodin alueelta.

Venäjä muodostuu nykyisin yli 300 etnisestä alueesta, joilla jokaisella on oma kulttuurinsa, kansansa, taiteensa ja musiikkinsa. Ohessa on lueteltu niistä suurimmat:

Adygean

Adygeanin musiikilla on pitkä historia. Kyseessä on venäläisen tasavallan Adygean vanhaa musiikkia, ja esimerkiksi tasavallan kansallislaulun on säveltänyt Umar Khatsitsovich Tkhabisimov. Adygeanin musiikkia alettiin taltioida ennen ensimmäistä maailmansotaa. Monet tuon ajan muusikoista, kuten Adygean Magomet Khfgfudzh, ovatkin tulleet taltiointien kautta alueensa kulttuurisiksi ikoneiksi. Adygean-musiikki liittyy läheisesti kabardilaiseen, Cherkessin ja Shapsughin musiikkityyleihin. Adygean ympärille on myös perustettu kaksi orkesteria, joista toinen, Russkaya Udal hyödyntää kansansoittimia.

Altain

Keski-Aasiassa olevalla Altain tasavallan alueella on useita etnisiä vähemmistöjä, sekä venäläisiä ja altainilaisia. Tasavallan kulttuuriministeriön alaisuudessa on useita kansanperinnejärjestöjä, jotka ovat lähtöisin eri paikkakunnilta. Näitä ovat Ust-Kansky, Onguday, Kosh-Agach, Ust-Kok, Chemalsky, Shebalino, Gorno-Altaysk, Choysky-alue, Turachaksk, Ulagansky ja Mayminsky. Altain musiikissa käytetään omia soittimia, esimerkiksi koivun kaarnasta tehtyä Adishi-Marokia, pitkäkaulaista jousisoitinta Ikiliä, leukaharppu Komusta sekä lampaiden luista valmistettua Shagayta.

Bashkir

Ensimmäinen merkittävä Bashkortostanin musiikkia koskeva tutkimus ilmestyi vuonna 1897, kun etnografi Rybakov S.G. julkaisi tutkimuksensa Uralin alueen kansoista ja heidän musiikistaan. Myöhemmin, vuodesta 1930 alkaen L.N. Lebedinskiy on kerännyt useita kansanlauluja tällä alueella, ja tutkimusta on tukenut myös Venäjän valtio. Bashkir-orkesterin tärkein soitin on kvray, joka on valmistettu ainoastaan Uralin vuoristoalueella kasvavasta ruokolajista. Bashkirin kansanteatterissa on järjestetty kansantanssiesityksiä vuodesta 1939. Nykyisin Bashkir-musiikki ottaa vaikutteita populaarimusiikista.

Burjatia

Kaukoidän Burjatia tunnetaan erottuvasta kansanmusiikista, jossa soittimena käytetään muun muassa Mongoliastakin tunnettua kaksirunkoista hevosenpäätä eli Morin khuuria. Musiikki ei ole polyfonista ja siinä on vain vähän melodioita. Monipuoliset kerronnan rakenteet ovat hyvin yleisiä, esimerkiksi monet pitkät eepokset, joissa kerrotaan legendaaristen sankareiden tarinoita. Yksi kuuluisimmista näistä on Rinchin Dorzhinin viimeinen laulu. Tämän hetken kuuluisimpia Buryat-tyylin muusikoita edustaa yhtye nimeltään Uragsha, joka yhdistää ainutlaatuisesti siperian- ja venäjänkieliset sanat rock- ja buryat-musiikkiin.

Tšetšenia

Tšetšeniassa herännyt 1990-luvun nationalistinen kapina herätti kansallisen identiteetin lisäksi myös tšetšeeninkielisen musiikin. Suosittu jousisoitin on Phandar, jota soitetaan Tšetšenian lisäksi Ingušian alueella Pohjois-Kaukasiassa. Lisäksi soitetaan Georgiasta lähtöisin olevaa Panduria, jonka ääni on muistuttaa paljon Phandaria.

Dagestanin

Dagestanin kansallismusiikki yhdistyy nopeatempoiseen tanssiin nimeltään Lezginka. Musiikkiin pääsee hyvin sisälle kuuntelemalla Ay Lazza –nimistä levytallennetta. Levyllä esiintyvät kuuluisat dahestanilaiset laulajat Zuhra Shandieva, joka lauloi perinteisellä nogain kielellä sekä avarinkielinen Sanari Sultanova. Dagestanin kuuluisin säveltäjä on Gotfrid Hasanov, joka on tunnettu oopperamusiikin lisäksi siitä, että hän oli ahkera kansanmusiikin taltioija.

Karjala

Karjalalaista energistä ja sukkelaa musiikkia pidetään suomalaisen kansanmusiikin puhtaimpana muotona, johon ovat vähiten päässeet vaikuttamaan läntisen Euroopan kulttuuriperinteet. Niin Suomen kuin myös Venäjän puoleinen Karjala on erityisesti runolaulun kotiseutua. Lisäksi karjalaiseen musiikkiin liittyy kanteleen käyttö. Karjalainen kansanmusiikki elää vielä tänä päivänäkin sekä suomalaisten kuin venäläistenkin karjalaisten keskuudessa. Esimerkiksi Karjalan kansanmusiikkiyhdistykseen kuuluvat yhtyeet kiertävät aktiivisesti ympäri Eurooppaa ja Yhdysvaltoja esiintymässä. Perinteisillä tyyleillä esiintyviä yhtyeitä ovat muun muassa Burlakat ja Myllärit. Suomen tämän hetken suosituin kansanryhmä Värttinä on taas kirjoittanut useita suosittuja kappaleita, jotka pohjautuvat karjalaisiin melodioihin.

Ossetian

Kaakkois-Kaukasuksen molemmin puolin sijaitsevan Ossetian kansanmusiikkia on alettu taltioida 1800-luvulta alkaen. Muun muassa Boris Galaev on osallistunut merkittävästi tähän työhön. Ossetialaisten kansanlaulujen teemat liittyvät niin myyttisiin sankaritarinoihin kuin työntekoonkin. Mukana on myös humoristisia lauluja ja romanttisia hääkappaleita. Kaukasialainen Ossetian musiikkiperinne muistuttaa paljon Tšetšenian ja Dagestanin musiikkia.

Venäjä

Arkeologisissa tutkimuksissa on löydetty myös puhtaasti venäläisiä kansansoittimia. Näitä ovat Livenka (harmonikka), zhaleika, svirel ja kugikli sekä monet lyömäsoittimet: buben, bubenci, kokshnik, korobochka, lozhki, rubel, treschetka, vertushka ja zvonchalka. Chastushkas on taas hyvin pitkän historian omaava venäläinen kansanlaulu, jossa sanat voivat olla humoristisia tai satiirisia. Kreivi Uvarov johti 1900-luvulla nationalistista liikettä, jonka tuloksena perustettiin maan ensimmäinen perinteisillä instrumenteilla soittava orkesteri. Tällöin muun muassa käytettiin kuuluisaa balalaikkaa soittimena.

Shamaanit

Shamanismi elää edelleen Siperian ja Sakhalinin etnisten ryhmien kymmenissä heimoissa. Yksin niistä on Yakutit, joiden tunnetuimpaan musiikkia on olonkho.

Tataarit

Tataarin kansanmusiikilla on omat rytmikkäät erityispiirteensä sekä myös monia Volga-alueen kanssa yhteisiäkin piirteitä. Etnisiä yhteyksiä voi löytää myös suomalais-ugrilaisiin ja turkkilaisiin perinteisiin. ​​Tataarimusiikin tärkeimpiä soittimia ovat kubyz (viulu), quray (huilu) ja talianka (harmonikka).

Tuva

Tuvan kurkkumusiikki eli xoomii on myös kansainvälisesti tunnettu erityisyys, jota perinteisesti lauletaan soolona. Näin on laulettu akustiikaltaan kaikuvissa paikoissa, kuten luolissa ja kallioilla.